Page 87 - Sisäänrakennettu tarina - INLOOK 1967–2017

”Jos tuli puhelu, hyppäsimme autoon ja ajoimme heti katsomaan mahdollista työmaata. Pyrimme sopimaan työstä, vaikka kyseessä olisi ollut tunnin homma. Emme halunneet lomauttaa ketään, vaan haalimme pientöitä. Niille, jotka tuohon aikaan halveksivat pien- urakoita, kävi huonosti”, Yrjö Puukko kuvailee aikaa.
Yhtiö ei lähtenyt kohtamaan tulevaa talouslamaa parhaasta mahdollisesta asemasta. Kockumsin laivaprojekti toi sille tappiota. Samaan aikaan sen taloutta rasitti investointi uusiin toimi- ja tuotanto- tiloihin.
Yhtiön taloushallinnosta vastannut Esko Varila kertoo risteilijä- hankkeen syöneen yrityksen säästöt. Suoraa rahallista tappiota tuli 2–3 miljoonaa markkaa – osa tästä oli korvauksia sopimuksen purkami- sesta sekä oikeudenkäyntikuluja.
Suurimmasta kriisistä selviydyttyään kotimaan urakointi pärjäsi laivaprojektia lukuun ottamatta hyvin. Laivaprojektiin lähdettiin alun perin työtilanteen turvaamiseksi. Kun työ laivalla viimein päästiin aloittamaan, oli kotimaassakin yllättäen paljon töitä tarjolla. Tappioita peitettiin myymällä väliaikainen varastokiinteistö Sahaajankatu 30:ssä.
Omien toimitilojen rakentamisprojekti turvattiin edullisen korko- tason valuuttalainalla. Yhtiö ei osannut varautua vuoden 1991 deval- vaatioon ja seuraavana vuonna seuranneeseen kellutukseen. Vain noin puolet lainoista suojattiin, sillä suojaaminen oli kallis toimenpide.
Valuuttalainoihin liittyi dramatiikkaa. Kun huhut devalvaatioista alkoivat elää, pyrittiin pikaisesti suojaamaan myös loput valuutta- lainoista, mutta ulkomailla olevaa yhdyshenkilöä ei onnistuttu tavoitta- maan ajoissa ja 15.11.1991 tehty 12,3 prosentin devalvaatio ehti ensin.
Devalvointi ja myöhempi kellutus aiheuttivat yhtiölle 3,2 miljoonan markan kulukirjauksen. Rahoitusmenot hyppäsivät alta prosentista yli 6 prosenttiin liikevaihdosta. Yhtiö oli toki vain pisara niiden yritysten meressä, joita vastoin vakaan markan lupauksia tehty
87