Page 86 - Sisäänrakennettu tarina - INLOOK 1967–2017
P. 86
86
”Kaikkein raskain oli Kockumin seikkailu. Ja Wärtsilän Meriteollisuus vielä päälle. Ajattelin, että jumankekka, kuinka tästä selvitään. Oma rakennusprojekti painoi päälle. 1988–1989 olimme tiukoilla.”
Esko Varila
Suomi putosi historiansa vakavimpaan lamaan suorilta jaloilta. Nousuhuuma vaihtui vapaaseen pudotukseen, johon poliitikot, pankit tai rakennusala eivät olleet varautuneet. Velkaantuminen
teki tilanteesta tuhoisan. Rakennusala ja tarvikekauppa kokivat mullis- tuksia, joissa suuretkin yritykset kaatuivat säteillen vaikeuksia alihank- kijoilleen.
E. Hiltunen Oy:n asemaa talouslamassa vahvisti sen monialaisuus. Kun urakointi alkoi tökkiä, maalaamoliiketoiminta piti pintansa. Vuodet 1991–1992 olivat urakoinnille taloudellisesti raskaat, mutta oikeaan aikaan tehdyt maalaamoinvestoinnit tuottivat nyt tulosta.
Pahimpina talouskriisin vuosina vajaa neljäsosa yhtiön laskutuksesta tuli maalaamo- liiketoiminnasta. Peräti 80–90 prosenttia Suomen alumiini-ikkunaprofiileista sai maalipintansa yhtiön maalaamolinjoilla. Tästä huolimatta liikevaihto kääntyi laskuun ja tulos romahti 2,7 miljoonaa markkaa tappiolle vuonna 1992 ja pää nousi pinnalle vasta vuonna 1994.
Huolimatta taloudellisesti raskaista vuosista yhtiö piti kiinni henkilöstöstään, jonka se pääosin itse oli kouluttanut alansa osaajiksi. Sopeutus
tapahtui pääosin luonnollisen poistuman kautta, jolloin osaaminen ei päässyt karkaamaan pois, vaan yhtiö oli aikojen parantuessa täydessä iskussa. Hämeenlinnan yksikkö jouduttiin kuitenkin lopettamaan.
Pahin aika oli tuskallista erityisesti urakoinnille. Hiltusen urakoinnin työnjohtajat Yrjö Puukko ja Svante Nyholm kertovat, että he eivät aina vielä edellisenä iltana tienneet mihin töihin asentajat aamulla laittaisivat.
