20.1.2025
Kun 70-luvun toimistotalo Helsingissä muutettiin modernin rouheaksi tilaksi, merkitsi se ympäristövaikutusten pienentämistä ja muuntojoustavia ratkaisuja. Tavoitteena oli tarjota uutta vastaavia, samalla ympäristölle ystävällisempiä tiloja. Miten tähän päästiin?
Helsingin Kalliossa, Kaikukadulla sijaitseva peruskorjausikäinen toimistorakennus on oiva esimerkki siitä, miten kiertotalousajattelu voi muuttaa saneerauksen vastuullisuuden edelläkävijähankkeeksi. 70-luvun toimistotalo nostettiin peruskorjauksen avulla ansaitsemaansa arvoon pitäen kiinni ympäristötavoitteista.
Kiinteistön omistajan Areimin varainhoitaja Hanna Koskiahde johdatteli projektia haluttuun suuntaan.
– Halusimme luoda modernin, viihtyisän, turvallisen ja terveellisen toimistotilan, joka vastaa nykypäivän tarpeita ja vastuullisia valintoja keskittyen kestävään kehitykseen. Lähtökohtamme oli selvä – emme pura, jos siihen ei ole tarvetta. Hiilijalanjäljen pienentäminen ja energiatehokkuuden nostaminen olivat merkityksellisiä.
Kestävän kehityksen periaatteet olivat mukana Kaikukadulla jo hankesuunnittelun alussa. Peruskorjaus alkoi syksyllä 2023 ja kattoi koko kiinteistön.
– Koko projektiryhmä sitoutui yhdessä siihen, että kiinteistön henki säilyy ja modernisointi tapahtuu ympäristöä kunnioittaen ja säästäen. Kaikukadulla asetettiin suunnitteluvaiheessa suuria tavoitteita kestävän kehityksen ja kiertotalouden osalta. Tämä loi innovatiivisia ideoita ja ratkaisuja, projektinjohtokonsultti Joonas Mäkinen noste.io:lta kertoo.
Yhteistyössä Inlookin, suunnittelijoiden ja Helsingin Kiertotalousklusterin kanssa mietittiin, mitä voisi jättää purkamatta.
– Pidimme kiinteistössä kartoituskäynnin materiaalien osalta ja asetimme uudelleenkäytölle tavoitteet, Mäkinen avaa.
Myös sisustusarkkitehti Tea Ellala, Arkkitehtitoimisto Ollasta, oli mukana jo peruskorjauksen alussa.
– Näimme paljon potentiaalia siinä, miten 70-lukulaisesta sivustakatsojasta saadaan vetovoimainen, kerroksellinen ja uniikki kohde. Projektin suurin innoituksen lähde oli laaja kiertotalousajattelu. Materiaalien säilyttäminen, korjaaminen ja uudelleenkäyttö olivat siinä kulmakiviä, Ellala selventää.
Kiinteistöstä valittiin 560 vaihdettavaa ulkoikkunaa, jotka muunnettiin lattiasta kattoon ulottuviksi sisälasiseiniksi.
– Irrotimme kiinteistöstä ikkunoita ennen purkutöitä, jotta saimme tehtyä prototyypit sisälasiseinistä. Inlook toi mukanansa oman asiantuntijuutensa lasiseinien rakentamisesta sekä mittasi ja testasi prototyypit, Mäkinen kertoo.
Inlook huolehti lasiseinien prototyyppien valmistuksesta, ehjänä purettujen lasien välivarastoinnista, kuljetuksesta, vanhojen osien kierrätyksestä, lasien puhdistuksesta, pakkaamisesta, sisälasielementtien valmistuksesta sekä uusiin kehyksiin istutuksesta ja asennuksesta.
Lasien ääneneristävyys mitattiin tarkasti. Ääneneristävyys oli korkea, Rw 36 dB, joten ne soveltuivat hyvin yhteiskäyttöisten neuvottelutilojen rakentamiseen sekä käytävien väliseiniksi. Ikkunoista valmistettujen lasiseinien hiilijalanjälki on vain 40 % verrattuna uusiin lasiseiniin.
– Inlookin puuseppien tarkkuudella valmistamat elementit jatkoivat talon yksilöllistä ilmettä, Ellala iloitsee.
Kaikukadulla säästettiin vanhojen toimistokäytävien alakattosäleet, jotka Inlook kunnosti jauhemaalaamalla niin, että ne voitiin käyttää kiinteistön sisääntuloaulassa alakattosäleinä. Talossa säilytettiin myös porrashuoneiden vanhat lasiovet, jotka muokattiin palo-oviksi.
Uudistuneelta Kaikukadulta löytyy nyt muuntojoustavia tiloja. Tämä mahdollistaa toimistotilojen muutokset nopeasti, ilman että tarvitaan suuria muutoksia rakenteisiin. Modulaaristen lasiseinäelementtien ansiosta seuraavissa vuokralaismuutoksissa hiilijalanjälki on puhdas nolla.
– Tilan pitää taipua nykypäivän joustaviin vaatimuksiin. Tämä suunnittelutapa ei ollut pelkästään kestävä, vaan se toi samalla tiloihin uniikin tunnelman, Ellala summaa.
Omanlainen haasteensa oli sopeuttaa vanhojen ikkunoiden koot modulaarisiin lasiseiniin. Kiertotalous täytyy huomioida suunnittelussa jo hankkeen alussa. Ehjänä purku tulee huomioida kuten myös varastoinnin kustannukset, vaikutukset aikatauluun ja turvallisuuteen. Kaikukadulla kierrätetyt ikkunalasit varustettiin molemminpuolisilla turvakalvoilla.
Kiertotaloutta vahvasti henkivä valoisa ja avara talo viimeistellään loppuvuonna 2024.
– Vanha saa näkyä, on ollut meidän periaatteemme, kiinteistön omistajataho kertoo.
Sisustusarkkitehti on innoissaan lopputuloksesta.
– Pidän Kaikukadulla vanhan betonin ja puulasiseinien yhdistelmästä. Suunnitteluperiaatteet näkyvät estetiikassa, Ellala summaa.
Rakennusalalla on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä kestävässä kulutuksessa. Puolet maailman raaka-aineista ohjautuu rakentamiseen ja 40 % energiasta käytetään rakennuksissa.
Kiertotalous on Ellalan mukaan arkkitehtuurin tulevaisuus, mutta vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua.
– Se on kuuma juttu, johon ovat kaikki osapuolet heränneet. Kiertotalous tulee olemaan keskeinen osa rakennusprojekteja, mikä vaatii kokeiluja ja panostusta. Mutta meillä ei ole aikaa odotella. Pitää kyseenalaistaa oma ajattelu. Itse opin katsomaan materiaaleja aivan uudella tavalla, Ellalla selventää.
Ellalan mukaan yhteistyö oli todella hyvää, täynnä innostusta, kehittymishalukkuutta ja pioneerihenkeä.
– Inlookilaiset olivat aloitteellisia ja toivat omaa osaamistaan pöytään. Työ eteni ketterästi, vaikka samalla kehitettiin.
Mäkisen mukaan Inlookin asiantuntemus toi sisälasiseiniin puuseppämäisen lopputuloksen, jossa huomioitiin niin turvallisuus kuin ääniteknisetkin vaatimukset.
– Olemme onnekkaita, kun löysimme Inlookin kaltaisen hyvän toteuttajakumppanin, kuten Inlook, joka mietti mitä eri ratkaisut vaativat rakenteilta. Sitoutuneella yhteistyöllä saimme aikaan hienon lopputuotteen ja tarinan aikaiseksi, Koskiahde tiivistää.
Mäkisen mukaan kiertotalousprojektin myötä työmäärä kasvoi jonkin verran, mutta kokonaiskustannukset pysyivät hallinnassa. Kierrätyslasiseinien kustannukset olivat samat kuin uusissa, ilman että laadussa tai visuaalisessa tingittiin – samalla CO2 päästöt alenivat olennaisesti. Kaikukadulle on haettu ympäristövastuullisuuden todentavaa kansainvälistä LEED Gold -sertifikaattia.
– Voi olla yleinen ennakkoluulo, että kiertotalous on hankalaa tai aikaa vievää. Sisälasiseinäelementtien tapauksessa kustannus on uutta vastaava, mutta ympäristöarvot keikauttavat kokonaisuuden plussan puolelle. Me ajattelimme, että näin suuren materiaalin käyttämättä jättäminen on tuhlausta. Parhaiten kierrätys kannattaa juuri silloin, kun materiaalia on hyödynnettävissä paljon. Kiertotalous on tätä päivää ja kannustan muitakin kokeilemaan ennakkoluulottomasti, kehottaa Koskiahde.