Page 41 - Sisäänrakennettu tarina - INLOOK 1967–2017

Hiltuselle, työttömänä ei tarvinnut olla. Ensimmäinen työkohteeni oli Puistolan asema”, Nyholm kertoo.
Nyholm muistuttaa, että materiaali- ja henkilöstövoimavarojen panostukset projektivientiin eivät olisi olleet mahdollisia, ellei yhtiön kotipesä olisi ollut hyvässä kunnossa.
Sisäkattomarkkinat kasvoivat Suomessa vakaasti, toimitilaraken- taminen eli kasvukautta, urakoita riitti ja myös yhtiön maahantuomien materiaalien mahdollisuudet tulivat entistä paremmin arkkitehti- kunnan tietoon ja sitä tietä myös suunnitelmiin.
Arkkitehtipiireissä kohteisiin haluttiin jotain muuta kuin perinteistä puutavaraa. Arkkitehdit suorastaan kilpailivat omien sisäkattoratkaisujen kehittämisessä. Tuli Finlandia-taloon kehitetty Alvar Aallon A-profiili, Erik Uhleniuksen U-profiili ja monta muuta rakennetta. Kohteita tuli tekoon ympäri Suomen Ahvenanmaata myöten, jonne yhtiö teki muun muassa tullipaviljongin ja hotelli Arkipelagin sisäkattourakat.
Toimintatavat työmailla kehittyivät. Asentajana, luottamusmie- henä ja nokkamiehenä pitkän uran yhtiössä tehnyt Risto Markkula kertoo, että vuonna 1976 työmaille ilmestyivät koottavat ”punaiset telineet”, jotka korvasivat ennen raakalaudasta paikan päällä raken- netut työmaatelineet. Rakennustyömaan perustaminen ja purkaminen nopeutui huomattavasti. Uudet telineet poistivat myös niin sanotun ”työmaatunnin” käsitteen työaikalaskelmista.
Kiinnitystekniikka kehittyi. Naulojen ampuminen pienoiskiväärin patruunan ruutiosalla eli niin sanotulla ”nyrkki-hiltillä’” vaihtui hakkaaviin iskuporakoneisiin. Vuonna 1941 perustettu Hilti on ollut yhtiön johtava työkalutoimittaja koko yrityksen historian ajan.
Merkittävä muutos liiketoiminnassa tapahtui yhtiön laajentaessa toimintaansa aloittamalla myös maalaamoliiketoiminnan Herttonie- messä Varmuusrakenne Oy:ltä hankitussa kiinteistössä. Samassa yhtey- dessä yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1979. ■
41