Page 128 - Sisäänrakennettu tarina - INLOOK 1967–2017

128
Lopulta markkina alkoi muuttua alumiiniprofiilien puristajien lähti- essä viimein perustamaan omia maalaamojaan.
Vuonna 2002 Baltiaan etabloituminen jatkui Vilnan maalaamon perustamisella. Toimitusjohtaja Arto Lehtonen muistaa elävästi, kuinka hän Erkki Hiltusen kanssa ajeli pitkin Vilnaa sopivia tiloja katsastamassa.
”Nahkatakkimiehet esittelivät post-soviet-tiloja. Tarjokkaana oli tila ”hyvällä ilmanvaihdolla”, meille näytettiin vanhaa viljavarastoa reikiinty- neine kattoineen”, Lehtonen kuvailee. Lopulta sopiva maalaamopaikka löytyi. Vilnaan ostettiin tuotantolaitteet Nordic Aluminium Oy:ltä, jossa sellaiset olivat tarjolla yhtiön uusiessa tuotantomenetelmiään.
Pietariin meno oli vuorossa vuotta myöhemmin. Vanhan kappaletavaramaalaamon rinnalle rakennettiin alumiiniprofiilien jauhemaalaamo. Tila vuokrattiin Rautaruukilta. Vuokrasopimus tehtiin viideksi vuodeksi, mutta herrasmiessopimuksella sovittiin jatkomahdollisuudesta tuonkin jälkeen.
”Maalaamoa yritettiin ensin johtaa paikallisin voimin, mutta siitä ei tullut mitään. Minun piti mennä sinne vähäksi aikaa hoitamaan asioita, mutta jäinkin sinne kymmeneksi vuodeksi”, sanoo Tauno Aaltonen.
Schüco ei aluksi halunnut maalauttaa tuotteitaan Pietarin maalaa- mossa, jolla ei vielä ollut GSB-sertifikaattia. Vakuuttelujen myötä saksalaiset taipuivat ja ryhtyivät kuljettamaan tuotteitaan Moskovasta Pietariin maalattavaksi. Pietarin maalaamon tuli kuitenkin olla ”1 400 kilometriä” parempi kuin kilpailijansa. Vuoden päästä tuli Pietarin maalaamolle kaivattu sertifiointikin. GSB-sertifiointi tarjosi Venäjäl- läkin yritykselle tavan erottua kilpailijoista, sillä se oli maassa ainoa sertifioinnin saanut maalaamo.
Vuonna 2002 Inlook Oy:ksi nimensä muuttanut yhtiö organisoi toimintaansa uudelleen. Ohutlevy- ja Maalaamopalvelut yhdistettiin