Page 123 - Sisäänrakennettu tarina - INLOOK 1967–2017

jatke ja maalauksen kustannukset voitiin upottaa isompaan kokonai- suuteen.
Rahtimaalaamona kustannusten jyvittäminen tuotantovaiheisiin ei ollut mahdollista, joten sen piti ottaa kapasiteetista kaikki irti. Muun muassa ripustuskoukkuja kehitettiin niin, että maalausta voitiin tehdä kaksipuoleisena, kun kilpailijat maalasivat yksipuoleisesti. Tämä ja muu kapasiteetin tehokas käyttö antoivat tuntuvan hinnoitteluedun kilpailijoihin nähden liiketoiminnassa, jossa tuotteiden läpimenoaika oli keskeinen kustannustekijä.
Laman lyödessä Suomen polvilleen yhtiön maalaamoliiketoi- minta oli hyvässä iskussa. Se ylsi säännöllisesti yli tavoitteidensa. Kysyntää riitti kotimaan lisäksi Baltiaan ja jopa Ruotsiin. Suomen kärvistellessä lamassa ja joukkotyöttömyydessä siirryttiin yhtiön maalaamossa kaksivuorotyöhön.
Rakennusteollisuudessa suurten kaatuessa maalaamot kannattivat yhtiötä 1990-luvun taitteen vaikeiden vuosien yli. Ne toivat parhaim- millaan 20–25 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja olivat tuloksen muodostumisessa keskeinen tekijä.
Hyvät luvut syntyivät metalliteollisuuden tuotteiden kasvaneen kysynnän imussa. Suomessa elettiin aikaa, jolloin puiset ikkunat korvattiin puu-alumiini-ikkunoilla.
Yhtiö teki ikkunoiden kehitystyötä yhdessä kuopiolaisen ikkuna- valmistaja H. Saastamoinen Oy:n kanssa. Alumiiniprofiileja puristavat yritykset eivät ymmärtäneet laajentaa toimintaansa jatkojalostukseen. Sen sijaan E. Hiltunen Oy ymmärsi markkinaraon ja saikin iskettyä hyvään saumaan.
Herttoniemessä maalattiin värinkierrätyksellä varustetulla huippu- tehokkaalla ”Valkoisella linjalla”, jossa valkoisen sävyjä oli toista tusinaa. Tuotantovauhti lähenteli jo 5 000 m2 vuorokaudessa. Yhtiössä oli käytössä oma versio valkoisesta RAL 9010 -värisävystä. Markkinoilla
123